Oma kirja! Ja pinkkiä ja mustaa

Raita-opinnoissa, käsityön taiteen perusopinnoissa Lahden Kansanopistossa oli muutama viikko sitten vuorossa kirjansidontapaja, jonka olin valinnut yhdeksi pakollisista valinnaisista kursseista. Tykkäsin kirjansidonnasta valtavasti! Nykyään tutkailen kirjahyllyni kirjoja aivan uudella otteella ja tänään Sinooperin kartongeista ja papereista tarkistin heti kuitusuunnan (paperin/kartongin suunta, jonka mukaan kirja sidotaan). Kolmen kurssipäivän aikana sain valmiiksi yhden kirjan, jonka oli oltava vielä viikko painon alla, joten hätäisille tämä laji ei sovi... Ja tässä se on: The Book. Kirjan sivut odottavat tarinoita ilosta, onnesta ja elämästä....

Ja jottei totuus unohtuisi korublogissa, niin ohessa helmiavainnauhojen suosituimmat värit; mustaa ja pinkkiä. Tänään syntyi kaksi mustaa ja yksi pinkki.

Kevätkynnet ja pinky

Kuulun niihin ihmisiin, joiden kynnet eivät koskaan kasva. Tai jos kasvavat, niin ne liuskottuvat ja taittuvat pienemmästäkin sillä lailla tosi kipeästi aivan sormen päästä, auts. Vaan eivät taitu enää! Yllätin itseni ja ystäväni, kun laitatin geelikynnet!

Suurin huoleni oli, että kuinka sujuu korujen teko? Pienellä harjoittelulla sekin onnistuu, ohessa geelikynsitekniikan taidonnäyte... Pinky pitkähkö kaulaketju.

 

Vapauden kaipuu

                        Vapauden kaipuu katsoessani taivaalla kaartelevia lintuja.

                        Olen sidottu aikatauluihin ja allakkaan. Muut määrittelevät kiireeni määrän.

                        Miksi annan heidän viedä oman aikani? Kuinka kauan kuuntelen sisimpäni huutoa?

                        Huutoa, joka kurkku käheänä kehottaa minua nousemaan omille siivilleni.

                        Tiedän, että siipeni kantavat, mutta mikä pidättelee lentoon lähtemistä?

                        Haluan oman voimani, omani tahtoni, tahdon itseni takaisin!

Kevään tuloa

Kaunis keväinen päivä on jo illassa. Lumen rippeiden joukossa kasvit kurkottavat pieniä taimia aurinkoa kohti. Ne uskovat vahvasti huomiseen ja uuteen aamuun. Mistään välittämättä ne jatkavat kasvuaan joka päivä, luottaen siihen, että kaikki järjestyy. Ne keskittävät kaikki voimansa tähän hetkeen, juuri tähän hetkeen. Sellainen minäkin haluan olla, uskoa tähän hetkeen ja luottaa, että kaikki on hyvin. Juuri niin hyvin kuin on minulle parhaaksi.

Tähän kevääseen on kuulunut avain- ja kulkukorttikaulanauhat. Tässä muutama tällä viikolla syntynyt.

 

 

Avainnauhavillitys, jee!

Avainnauhat ja niiden tekeminen on viime päivinä ollut se asia, johon vapaa-aikani on kulunut. Tässä on kuvattu tosin ystäväni tekemiä ihanuuksia. Monenlaisia helmiä on ostettu ja tilattu eri puolilta Suomea ja Eurooppaakin ja niistä osaa odottelen tällä viikolla kotiutuvaksi. Ja sen jälkeen uusien avainnauhojen suunnitteluun!

Avain- ja korttinauha

Kokeilin miten saan yhdistettyä avainnauhaan sekä avaimet että henkilökortin. Yllättävän hyvin tämä kokeilu toimii!

Raita-opintoja

Aloitin viime syksynä Raita-opinnot, käsityön taiteen perusopinnot Lahden Kansanopistossa. Opinnot kestävät 2 vuotta ja pitävät sisällään minulle haasteellisia eri käsityötekniikoita. Käsityöt eivät ole oikein koskaan olleet vahvinta osaamisaluettani. Tämän alustuksen jälkeen ihmettelen itsekin, miksi siis hakeuduin Raitaan? Pidän haasteista ja haluan oppia uutta jatkuvasti, siinä varmaan tärkein syy. Viime syksynä suunnittelin myös kouluttautumista uuteen ammattiin ja Raita liittyi siihen suunnitelmaan. Suunnitelmat vaihtuvat, mutta onneksi aloitin Raidan, sillä olen yllättänyt itseni ja varmasti myös edesmenneen äitini esim. tekemällä tämän tyynynpäällisen! Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uusia taitoja!

Raidan tämänkertaisen kirjontajakson teemana on "Oma Kuva", joka liittyy koko vuoden "Päiväkirja" teemaan. Löysin ihanaa limen vihreää kangasta, johon  konekirjoin tummanruskealla profiileja kasvoistani. Tämä työ on vielä harjoitus ja varsinainen työ valmistuu toivottavasti pian. Limen vihreät verhot ovat muuten tilauksessa nettikaupasta....

Keväisiä avainnauhoja

Kevät on jo ihan selvästi täällä! Ulkona linnut yrittävät saada äänensä kuuluviin sellaisella innolla, että naurattaa. Kumisaappaat olisivat fiksumpi valinta kuin talvikengät. Aurinkolaseja tarvitsee lähes päivittäin ja lumi, sitä ei pian enää ole. (No joo joo, menee siihen vielä vähän aikaa...)

Mutta oranssi ja turkoosi kuuluvat ainakin kevääseen, jolleivat peräti kesään!

ÄHH vielä kerran

Tää ähhkii vielä, mutta vain päivän myöhässä! Korut valmistuivat eilen, mutta kuvia sain vasta tänään.

Juottaminen ei ole vahvimpia puoliani, mutta sydämessä oli pakko kokeilla sitä, sillä onnistuin katkaisemaan langan vika paikassa... Taottu hentoinen hopeasydän, jossa helmenä Swarovskin kristalli.

Nämä hematiitit ostin Helmetin foorumin "kirpputorilta" Ellastiinalta. Koko määrä tuli käyttöön, kun tein vaijeriin rannekorun ja kaveriksi korvikset. Rannekorussa on lisäksi Tibetan hopeahelmiä sekä korumetallihelmiä.

Suomen markan tai tässä tapauksessa pennin uusi elämä! Rahakorviksien idea on tehdä korvikset tietyn vuoden kolikoista ja laittaa molemmat puolet näkyviin. Ensimmäiset ovat vuoden 1968 pennit ja toiset 5 penniset vuodelta 1986. Monenlaisia ideoita erilaisista rahakoruista on, mutta tuotantolinjalla tuntuu olevan jokin tukos...? ;)

Soluemalointia

Soluemalointi oli niin haastavaa, että menen Lahden Jalo- ja Korukiviharrastajien kerhotiloihin viimeistelemään ja tekemään kenties uusiakin töitä toisen korukurssilaisen kanssa. Kivi- ja helmimessut Lahdessa ovat sopivasti 26. - 27.3.2011, joten sieltä saa näppärästi mm. hopeaa ja puuttuvia työkaluja. Nämä korut kaipaavat vielä paljon työstämistä: